Koronapassi, Pakkolaki, Vapaus

VAPAUDEN PUOLESTA

VAPAUDEN PUOLESTA

Olin eilen mukana marssimassa vapauden puolesta pitkin Jyväskylän kävelykatua.

Ja ennen kuin joku yli-innokas tuomitsija kaivaa leimasimen esille tai tarjoaa alumiinifoliota vastuuttomille kapinallisille, niin tarkastellaanpa, millaisia iskulauseita megafonista kuuluikaan:

•VAPAUDEN PUOLESTA

TYÖPAIKKOJEN PUOLESTA

•EI KORONAPASSILLE

EI KAHTIAJAOLLE

•TASA-ARVON PUOLESTA

YHDESSÄ OLEMME VAHVOJA

•PERUSOIKEUDET KAIKILLE

VAPAUS KOKO KANSALLE

•SUOJELLAAN LAPSIA

EI PAKKOROKOTUSTA

•KAIKKI ON SAMALLA PUOLELLA

KAIKKI ON SAMAN ARVOISIA

•EI PELONLIETSONTAA

TIEDONVAPAUS KUNNIAAN

•PELOLLAKO HALLITA

MISSÄ VAPAUS VALITA?

Uskallan väittää, että reilu vuosi sitten en olisi tuntenut ketään, joka ei näitä teesejä voisi tukea.

Yhtäkkiä hyväntuuliselle tavallisista perheistä koostuvalle kulkueelle huudellaan vihamielisesti, kun kuorossa kaikuu ”perusoikeudet kaikille”. Miten ihmeessä niin tärkeästä tavoitteesta tuli paha asia?

Vapauden puolesta liputtavat eivät nähdäkseni halua riistää keneltäkään mitään saati vältellä kansalaisvelvollisuuksiaan. Monet ovat hyvinkin omistautuneita pyyteettömästi palvelemaan sivistysvaltion tärkeimpiä arvoja siitä huolimatta, että heidät uhataan jättää systeemin ulkopuolelle.

Onko joku todella sitä mieltä, että on kohtuullista viedä ihmisiltä oikeus toimeentuloon vain siksi, että he ovat halunneet säilyttää kehollisen koskemattomuutensa? Mrna-injektiota ei voi kukaan väittää aukottomasti turvalliseksi vielä vuosikymmeneen, vaikka ihannetilanteessa haittasignaalit jäisivätkin nyt vähäisiksi. Muistuttaisin, että tässä vieläkin lennetään sillä Nohynekin kuvailemalla keskeneräisellä lentokoneella, mutta nyt mahdollisuus hätälaskuun on poistettu matkustajilta lupaa kysymättä.

Lähes poikkeuksetta kaikki tuttuni sanovat olevansa valinnanvapauden kannalla, mutta siitä huolimatta pitävät hyvin selvän hajuraon niihin tahoihin, jotka ääneen kyseenalaistavat pakkolakeja ja aktiivisesti pyrkivät vaikuttamaan perusoikeuksien säilymiseen meitä kaikkia ajatellen.

Tyypillisesti suomalaiset haluavat pysyä neutraaleina eivätkä _ainakaan näkyvästi_ ottaa kantaa kontroversiaaleihin aiheisiin. Samaan aikaan he tunnollisesti maskeja ja koronapasseja käyttämällä ilmentävät valtion linjan kelpaavan. Monikaan ei välttämättä epäröi tykätä jonkun ”rokotettu”-kuvasta tai julkaista omaansa. Sen sijaan jokin tuntuu pidättelevän näitä ihmisiä antamasta ainoatakaan positiivista tai kannustavaa signaalia niitä kohtaan, jotka edustavat marginaalia.

Olen itsekin nyt jatkuvasti törmännyt siihen, että kirjoitustaitoani kehutaan, mutta pohdiskelemiani asioita ei voida ”allekirjoittaa”. Eikä tarvitsekaan, sillä tulokulmani kuitenkin on hyvin henkilökohtainen.

Tarkempaa analyysiä edelleen odottelen, että mikä on se konkreettinen asia, joka estää osoittamasta tukea ajatuksilleni. Teksteissäni toistuvat ohjenuorat:

Älä sokeasti luota vain yhteen tarjottuun totuuteen

Tee harkittuja valintoja, jotta voit seistä niiden takana ja anna muiden tehdä samoin

Luota omiin ajatuksiin, kokemuksiin ja sisäiseen tunteeseen

Älä anna pelon ja propagandan ohjata

Ole rohkea ja ilmaise ääneen, JOS et kannata syrjiviä toimia

Ei lopulta kovinkaan leimaavia ajatuksia, vai mitä?

Piikitetyn suusta sama ydinviesti voisi kerätä jopa komppaavia reaktioita ja itsekin varmasti ilmaisisin kiitokseni herättelevistä ajatuksista, mutta harmillisen usein tarjolla on vain kehotus: ”otathan sinäkin rokotteen”.

Jos vailla mitään ristiriitaa pystyy seisomaan pakkotoimien ja virallisten ohjeiden takana, niin silloin se on aivan yhtä hyvä päätös kuin omani.

Toivoisin tietysti, että kaikki yhtenä rintamana vastustaisivat syrjiviä tai mielivaltaisia lakeja, mutta ei minun tarvitse yrittää ympäripuhua lisäjoukkoja vahvistamaan omaa kantaani – jokainen tehköön päätöksensä niin kannattamiensa arvojen kuin rokotustenkin suhteen.

En itsekään kuvittele, että arvomaailmani kohtaisi jokaisen 450:n marssille osallistuneen kanssa tai olisin valmis allekirjoittamaan jokaisen vastaavissa mielenosoituksissa esitetyn puheen.

Omaa klooniarmeijaani odotellessa jäljelle jäävät seuraavat vaihtoehdot:

voin hiljaa hyväksyä nykymaailman huolestuttavan kehityssuunnan tekemättä mitään

TAI

astua epämukavuusalueelle ja yrittää antaa oman panokseni sen eteen, että säilyttäisimme vapauden käsitteen sellaisena, kuin itse sen koen.

Niinpä osoitan tukeni rohkeille ihmisille somessa – tykkään, joskus jopa jaan, kommentoin tai erikseen kiitän, jotta he saavat tuntea olevansa oikella tiellä puhuessaan suoraan sydämestään.

Ps. En ole koskaan käynyt mielenosoituksessa ja inhoan olla valokuvissa. Someani en ollut päivittänyt vuosiin ennen marraskuuta. Poikkeukselliset ajat vaatii epätyypillisiä tekoja – meiltä jokaiselta.

(julkaistu Facebookissa 23.1.2022)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  1. Kylläpä yllätti ja ilahdutti tämä viesti. Kiitos Lompo

  2. Kiva kun kirjoitat, kirjoitat vaikeista ja kielletyistäkin aiheista sovinnollisesti ja syyttelemättä. Omaan silmääni vaikuttaa, että ydinsanomasi tässä blogissa koskee sanan-…

  3. KIITOS! Täysin samaa mieltä, että nyt on aika lisätä sitä moniäänisyyttä ja suoraa puhetta enkä epäile yhtään, etteikö Vapauden liitto…

Saatat myös pitää...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *