ETUOIKEUTETUN TUNTEET

Edellisessä tekstissä viittasin epäterveeseen itsekeskeisyyteen, jota koko läntinen kulttuurimme tuntuu tukevan. Tunnepiehtarointi on mielestäni ylittänyt kaikki kohtuuden rajat, ja mikä pahinta: tunteisiin suhtaudutaan usein kuin ne olisivat totta. Pitää kuunnella, ymmärtää, antaa tilaa, sallia ja sympatiseerata. On loukkaavaa kyseenalaistaa saati vähätellä tai mitätöidä toisen tunteita. Itselleni teen silti niin jatkuvasti – ja saan huomata sille …

KOTIMATKA

Halusin tuntea tunteet kerrankin täydellä teholla, ja onnistuinkin osittain. Minut tunteville ei liene yllätys, että yksi padotuimmista tunteistani oli ilo. Viimeisellä Matkalla sainkin aivan spontaanin nauruhepulin, mikä tuntui yhtä aikaa niin oikealta ja silti vähän väärältä muiden oksentaessa ulos raivoa, kauhua ja tuskaa. Prosessien erilaisuus oli täydellinen osoitus metodin toimivuudesta ja sen yksilöllisyydestä kaikille yhteisesti …

MINÄMATKA osa 2

Koska olin saanut edellistä tekstiä kirjoittaessani analysoitua paremmin ensimmäisiä päiviä, ymmärsin huijanneeni prosessia aiempina päivinä. Olin suorittanut, kehittänyt oikoreittejä päästäkseni prosessin loppuun ja sanonut, mitä oletin oikeaksi. Vaivihkaa jätin myös yhden tehtävän täysin huomiotta, koska sen tekeminen tuntui silloin liian falskilta. Ja vaikka sain ihan aidon tunnereaktion molempina päivinä, niin ymmärsin sulkeneeni kaatopaikan oven heti …

MINÄMATKA osa 1

Kolme pitkää päivää ja sitäkin pidempää yötä Kallion kupeessa. Öisin vain minä, mutta päivisin n. 40 muuta ”minää” matkalla omaan itseen samassa tilassa. Vaikka fyysinen paikka olikin kaikille sama, oli mentaalinen ja emotionaalinen tila jokaiselle yksilöllinen. Minulle yhteisöllinen tapahtuma itsessään on silkkaa epämukavuusaluetta, puhumattakaan tunteiden purkamisesta julkisesti ”namaste”-henkisessä tunnelmassa, joten päätin pakata mukavimmat vaatteeni ja …

HENKISESTI TASAPAINOINEN VAI TUNNEKÖYHÄ?

Olen aina pitänyt eräänlaisena saavutuksena kykyäni kontrolloida tunteitani ja järkeistää niitä siinä määrin, etten ole aikoihin kokenut tarvetta reagoitua isommin juuri mistään. Harvemmin enää pelkään, häpeilen, säikyn, kimpoilen, jännitän, panikoin, vihastun, loukkaannun tai suren. Se on hienoa – tavallaan. Kun esimerkiksi lapsi putoaa korkealta ja huutaa kuin hyeena, auttaa paljon, jos mieli ehtii apuun eikä …

TUNNEVASTUU

En ole liiemmin vältellyt vaikeita aiheita kirjoittaessani konsensusta haastavia näkökulmia, mutta olen nähnyt vaivaa asetellakseni sanani niin, etten vahingossa puhu puutaheinää tai lisää eripuraa ja mielipahaa. Olen yrittänyt käyttää sananvapauttani vastuullisesti, mutta loukkaantumisilta ei voi välttyä edes yleispäteviä aiheita käsitellessä. Mietinkin, miten navigoida oman elämän tunneaallokossa ajamatta karille ihmissuhteita. Kansalaisaktivismissa olen aika vähän välittänyt siitä, …

SAMAAN ANSAAN

On ollut raastavaa katsoa, kun päättäjistö, valtamedia ja asiantuntijat ovat viime vuosina pala palalta nakertaneet oman uskottavuutensa siihen pisteeseen, että rippeet eivät pian kelpaisi edes rottalaumalle. Mitä ilmeisimmin poliitikoille ei ole enää oleellisinta keskittyä huolehtimaan yhteiskunnan rattaiden sujuvasta pyörittämisestä vaan korrektin kulissin kunnostamisesta. Asiantuntijoilta on hiljalleen lakattu odottamastakaan paikkansapitävää tietoa, kunhan kerronta on tunteisiin ja …

VIISAUS EI ASU MEISSÄ

En ihmettele, jos Sanni Ukkosen kolumnin lopetus triggeröi jotakuta. Sanoa nyt itseään viisaammaksi kuin valtaosaa ihmisistä – ja millä meriiteillä! Olkoonkin, että olin sitä ennen määritellyt viisauden uudelleen kaikkitietävyydestä tietämättömyydeksi, niin joku varmasti ajatteli minun arvottavan oman älyllisen kapasiteettini muiden yläpuolelle. Se vasta typerää ja ylimielistä olisi. Vai olisiko sittenkään? Äly on arvostettu ominaisuus läntisessä …

SANNI UKKONEN JYRÄHTÄÄ: Yhdenvertaisuuden nimeen vannova paremmisto on tekopyhyyden huippu

Oman sädekehän kiillottaminen yhdenvertaisuuden sanomalla on alkanut muistuttaa jo tragikomediaa. Kyvyttömyys puhua tai kirjoittaa kieliopillisesti puhdasta suomea on aina kelvannut monelle suvaitsevaisen ”paremmiston” edustajalle syyksi suhtautua ihmiseen alempiarvoisena; tyhmänä, vähäpätöisenä ja osaamattomana. Yhtäkkiä pitäisi kuitenkin uskoa, että he osaavat asennoitua kaikkiin kouluttamattomiin ja kielitaidottomiin maahanmuuttajiin vertaisinaan – vailla minkäänlaista ylemmyydentuntoa. Tässä maassa arvotetaan ihminen viimeistään …

NO SE MEDIA. JA SEN VASTUU.

Jos Suomen valtamediaan on luottaminen, niin kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi oli ensisijaista päästä Natoon. Uutisten mukaan Putin voisi hyökätä Suomeen millä tahansa tekosyyllä vedoten sadunomaiseen tarinaan natsihallinnosta – aivan kuten Ukrainaankin. Mikäpä siis olisikaan vastuullisempaa journalismia, kuin alkaa kissankokoisin kirjaimin maalata mielikuvaa Suomen äärioikeistosta ja natsiministereistä perustuen kyseenalaisiin todisteisiin ajoilta jo kauan ennen hallitusvastuuta. Bravo! Ja …