Jos jonkun mielestä viestintäni vaikuttaa toisinaan hiukan ristiriitaiselta, niin se johtuu siitä, että se on. Pääni sisällä on jatkuva vääntö. Elän eräänlaista kaksoiselämää egoni ja korkeamman minäni vaihdellessa vetovastuuta sattumanvaraisesti. En todellakaan aina edes tiedä, kumpi vie ja kumpi vikisee, mutta toisinaan tuntuu kuin joka raajaa revittäisiin eri suuntaan. Vaikka kiinnostus henkistä kasvua kohtaan on …
ETUOIKEUTETUN TUNTEET
Edellisessä tekstissä viittasin epäterveeseen itsekeskeisyyteen, jota koko läntinen kulttuurimme tuntuu tukevan. Tunnepiehtarointi on mielestäni ylittänyt kaikki kohtuuden rajat, ja mikä pahinta: tunteisiin suhtaudutaan usein kuin ne olisivat totta. Pitää kuunnella, ymmärtää, antaa tilaa, sallia ja sympatiseerata. On loukkaavaa kyseenalaistaa saati vähätellä tai mitätöidä toisen tunteita. Itselleni teen silti niin jatkuvasti – ja saan huomata sille …
SINÄ OLET OK, YHTEISKUNTA EI
Yhä useampi nuori havahtuu entistä aiemmin tyhjyyden tunteeseen elämässään siitä huolimatta, että kaikki on näennäisesti hyvin. Uskontojen vaihtuessa ateismiin, kylänraittien betonikuutioihin ja sosiaalisten kontaktien virtuaalisiksi, on myös nuorison rooli yhteiskunnassa muuttunut. Heitä ei enää samalla tavoin sisällytetä arjen askareisiin, toisten lasten hoitoon tai ylipäänsä osaksi palvelevaa yhteisöä – ainakaan ilman vaivanpalkkaa. Usein tuntuu riittävän, että …
PAREMMAN PUUTTEESSA
”Sinä riität.” You’re fine – just the way you are. Tuo paljon hoettu mantra on hyvin ristiriitainen. Siinä, missä se pyrkii julistamaan ehdotonta rakkautta sekä hyväksyntää, se myös tavallaan vapauttaa vastuusta ja mitätöi tekojen merkityksen. ”Sinä kelpaat.” That’ll do – good enough. Siinä on jo astetta realistisempi kaiku: ihan kelpo – paremman puutteessa. Voimaantumista ajatellen …
KOTIMATKA
Halusin tuntea tunteet kerrankin täydellä teholla, ja onnistuinkin osittain. Minut tunteville ei liene yllätys, että yksi padotuimmista tunteistani oli ilo. Viimeisellä Matkalla sainkin aivan spontaanin nauruhepulin, mikä tuntui yhtä aikaa niin oikealta ja silti vähän väärältä muiden oksentaessa ulos raivoa, kauhua ja tuskaa. Prosessien erilaisuus oli täydellinen osoitus metodin toimivuudesta ja sen yksilöllisyydestä kaikille yhteisesti …
HENKISESTI TASAPAINOINEN VAI TUNNEKÖYHÄ?
Olen aina pitänyt eräänlaisena saavutuksena kykyäni kontrolloida tunteitani ja järkeistää niitä siinä määrin, etten ole aikoihin kokenut tarvetta reagoitua isommin juuri mistään. Harvemmin enää pelkään, häpeilen, säikyn, kimpoilen, jännitän, panikoin, vihastun, loukkaannun tai suren. Se on hienoa – tavallaan. Kun esimerkiksi lapsi putoaa korkealta ja huutaa kuin hyeena, auttaa paljon, jos mieli ehtii apuun eikä …
TUNNEVASTUU
En ole liiemmin vältellyt vaikeita aiheita kirjoittaessani konsensusta haastavia näkökulmia, mutta olen nähnyt vaivaa asetellakseni sanani niin, etten vahingossa puhu puutaheinää tai lisää eripuraa ja mielipahaa. Olen yrittänyt käyttää sananvapauttani vastuullisesti, mutta loukkaantumisilta ei voi välttyä edes yleispäteviä aiheita käsitellessä. Mietinkin, miten navigoida oman elämän tunneaallokossa ajamatta karille ihmissuhteita. Kansalaisaktivismissa olen aika vähän välittänyt siitä, …
MERKITYSTÄ METSÄSTÄMÄSSÄ
Elämän merkityksellisyys syntyy siitä, että tekee itselleen merkityksellisiä asioita sillä tavalla, että tulee niiden kautta merkitykselliseksi toisille ihmisille. – Frank Martela Heureka! Halleluja! Hittolainen! Siinä se nyt tuijottaa – tuo ilmiselvä ja ytimekäs vastaus minua piinanneeseen henkiseen epätasapainoon, jossa sisäistä merkityksen tunnetta hädin tuskin löytäisi edes pcr-testillä. Martelan kirjassa ”Elämän tarkoitus: Suuntana merkityksellinen elämä”’ esille …
SAMAAN ANSAAN
On ollut raastavaa katsoa, kun päättäjistö, valtamedia ja asiantuntijat ovat viime vuosina pala palalta nakertaneet oman uskottavuutensa siihen pisteeseen, että rippeet eivät pian kelpaisi edes rottalaumalle. Mitä ilmeisimmin poliitikoille ei ole enää oleellisinta keskittyä huolehtimaan yhteiskunnan rattaiden sujuvasta pyörittämisestä vaan korrektin kulissin kunnostamisesta. Asiantuntijoilta on hiljalleen lakattu odottamastakaan paikkansapitävää tietoa, kunhan kerronta on tunteisiin ja …
VIISAUS EI ASU MEISSÄ
En ihmettele, jos Sanni Ukkosen kolumnin lopetus triggeröi jotakuta. Sanoa nyt itseään viisaammaksi kuin valtaosaa ihmisistä – ja millä meriiteillä! Olkoonkin, että olin sitä ennen määritellyt viisauden uudelleen kaikkitietävyydestä tietämättömyydeksi, niin joku varmasti ajatteli minun arvottavan oman älyllisen kapasiteettini muiden yläpuolelle. Se vasta typerää ja ylimielistä olisi. Vai olisiko sittenkään? Äly on arvostettu ominaisuus läntisessä …