MITEN SE NYT TOLLEE?
Olet ollut jonkun ystävä jo vuosia ja uskot tuntevasi hänet. Ihailet artistia, sillä hän tuntuu usein sanoittavan _juuri_ sinun ajatuksiasi. Kunnioitat poliitikkoa, koska hän tukee sinulle tärkeitä arvoja ja hänen kannanottonsa ovat perusteltuja ja johdonmukaisia. Seuraat tiettyä somevaikuttajaa, koska pidät häntä hyvänä ja aitona tyyppinä, jolla on mielestäsi paljon järkevää sanottavaa.
Sitten eräänä päivänä se tapahtuu:
hän päästää suustaan jotain, mikä on sinun aivoillesi täysin käsittämätöntä.
”Miten tuo nyt tuollaisia puhuu yhtäkkiä, kun minähän pidin häntä oikein älykkäänä. Äh, menipä maku tuostakin tyypistä. Ei hän ollutkaan sellainen kuin kuvittelin (lue = täydellinen kopio minun täydellisistä ajatuksistani).”
Kuulostaako tutulta? Ei tietenkään. Eihän meistä kukaan niin mustavalkoinen ole.
Kun joku, jonka hartioita tavallisesti pääsee taputtelemaan hyväksynnän merkiksi, asettuu kannattamaasi asiaa ”vastaan”, tuntuu se siltä kuin hän kääntäisi selkänsä juuri sinulle tai jopa laittaisi pari puukkoa sinun lapaluidesi väliin.
Se onkin monille jo riittävä syy mitätöidä mielessään kaikki muukin hyvä, mitä ihmisessä koskaan ajatteli olevankaan.
Mutta mitä läheisempi ihminen tai pitkäaikaisempi ”suhde”, sitä enemmän aikaa olisi viisasta käyttää ymmärtääkseen, miksi hän on ottanut kyseisen kannan. Jos olet jotain ihmistä pitänyt arvossaan, tee palvelus myös itsellesi ja luota tekemääsi luonneanalyysiin äläkä haksahda ajattelemaan erehtyneesi hänen suhteensa heti, kun näkemyksenne eivät kohtaakaan.
Kyse ei välttämättä ole siitä, että toinen olisi myynyt kaikki arvonsa ja hukannut ”oman” itsensä, vaan hänellä saattaa jopa olla jotain sellaista kokemusta, tietoa tai ymmärrystä, mikä sinulta uupuu perustellun mielipiteen muodostamiseksi.
Mieti, kuinka monipuolista tutkimustyötä itse olet aiheesta tehnyt ja olisiko mahdollista, että ne ovatkin sinun ajatuksesi, jotka kaipaisivat päivittämistä.
Koen ilmiön koskettavan itseäni molemmin puolin. Myös minä olen joutunut näkemään paljon vaivaa kyetäkseni pitämään asiat asioina.
Kun valitsee tuoda julkisesti esille näkemyksiään ajankohtaista aiheista, asettaa myös itsensä (lue = egonsa) arvostelun kohteeksi. Jokaisen sivuutetun tekstin ja tietoisen tykkäämättä jättämisen voi tulkita ihmisten tavaksi ilmaista ”olen eri mieltä”. Vaikka olisinkin valmis jopa maksamaan tietääkseni, missä kohtaa jouduimme törmäyskurssille, en silti voi valita omia kunnioitukseni kohteita pelkästään sen pohjalta, kuka antaa minun näkemyksilleni eniten arvoa.
Jos on ihminen, joka seisoo omien ajatustensa takana ja elää kuten opettaa, hänellä todennäköisesti on perustellut syyt olla jotakin mieltä. Se pitää oppia hyväksymään ja mahdollisuuksien mukaan pyrkiä ymmärtämään siihen johtaneet syyt, vaikka hänen näkemyksensä kuulostaisivatkin korvaasi lähtökohtaisesti _vääriltä_.
Minä arvostan ihmisiä, jotka pyrkivät johdonmukaisesti(!) toimimaan niin kuin oikeaksi kokevat eikä _siihen_ pitäisikään vaikuttaa se, kokevatko he minun tapani oikeaksi tai allekirjoittavatko ajatukseni.
Olen varmasti monen silmissä menettänyt uskottavuuteni siksi, että olen valinnut nostaa tietyt triggeröivät ihmiset esiin positiivisessa valossa. Osa mainitsemistani tyypeistä ei edes noteeraa tekoani, mistä puberteetti-minäni voisi päätellä heidän olevan kiittämättömiä ja itsekeskeisiä ihmisiä, joista ajattelin aivan liikaa.
Mutta enhän minä heitä _sen takia_ arvosta, että he ottavat aina kaikki huomioon ja noudattavat opittuja etikettejä.
He tarjoavat jotain lisäarvoa yhteiskunnalle kulkemalla rohkeasti omia polkujaan muille apua tarjoten, vaikka tietävät kivien lentelevän matkalla.
Minua on turha tulla valistamaan heidän virheistään, narsismistaan tai rahan ahneudestaan, sillä niin kauan kun _täydellisiä_ toisinajattelijoita ei ole markkinoilla, aion liputtaa näiden rohkeiden ja ainutlaatuisten ihmisten puolesta – pidinpä heistä ja heidän mielipiteistään tai en.
Vaatii paljon nähdä sellaisen ihmisen yhteiskunnallinen arvo, jonka kannattamaa ideologiaa tai maailmankatsomusta ei kykene allekirjoittamaan, mutta itse koen sen kehityksen edellytyksenä.
Maailma on aina tarvinnut perinteisiä kaavoja ja uskomuksia ravistelevia ihmisiä. He ovat minimaalinen uhka ihmiskunnalle verrattuna niihin tahoihin, jotka heidät pyrkii hiljentämään.
Sillä älykkyydellähän onkin tapana kerralla karata lopullisesti 😀 Mulle yks asiakas alkoi kerran kertomaan sen ystävästä, joka oli ”seonnut” äitiyslomallaan…
Tämä on tullut koettua! Varmasti niin yllättyjänä kun yllätyksen kohteena. Olen saanut kuulla tässä kahden vuoden aikana usemmankin ihmisen (lähinnä…
Kiitos paljon! Ihanaa, kun oot seuraillut
Olen salaseurannut sinua jo Facessa. Salaseurannut sen takia, ettei sinulla ole ”seuraa”-nappula valikossa, että voisi ihan oikeasti seurata. Tämä olisi…
Vastaa