”Minä en ole tietoisesti valinnut asettua nurkkaukseeni saati päättänyt taistella viimeiseen hengenvetoon tämän asian puolesta, kuten et ehkä sinäkään. Yhteiskunta on rakentanut kehän, tarjonnut tuomarin ja sitten armottomasti pyrkinyt jakamaan meidät sinisiin ja punaisiin. En toivo kummankaan joutuvan lyömään vastustajaa kanveesiin täystyrmäyksellä kokeakseen ylemmyyttä. Kenenkään ei pitäisi juhlia voittoa siinä vaiheessa, kun tatamilla makaa toinen ihminen henkihieverissä.”
Tällaisia ajatuksia jaoin alkuvuodesta tekstissäni ENTÄ JOS OLINKIN VÄÄRÄSSÄ? – SANNIBERGELE.FI , ja nyt seuratessani maailmanmenoa, on mahdoton olla huomaamatta, miten syvälle mieliimme jaottelu onkaan saatu iskostettua.
Bidenista kertovat uutiset kuvastavat täydellisesti nykyisen jakolinjan aikaansaaman ongelman. Kaikki oleellinen tulee esiin täydellisesti eräässä Iltalehden artikkelissa:
”USA:n OIKEISTOMEDIA kiinnitti huomiota siihen, ettei lääkärintarkastuksessa tehty kognitiivisia testejä. Toisin sanoen miehen aivotoiminnan tilaa ei arvioitu. REPUBLIKAANILAIDALLA Bidenin LEIMAAMINEN vanhuudenhöperöksi on ollut yleistä.”
Katsokaa nyt hyvänen aika noita kuvakaappauksia ja miettikää, millainen mies niitä ydinasekoodeja nykyään säilöö. Suomalaiset jaksoivat kyllä olla huolissaan siitä, että Trumpin kaltainen ”sekopää” on maailman vaikutusvaltaisin ihminen, mutta harvemmalle se on ongelma, että täysin seniili seniori on käytännössä koko läntisen maailman johtohahmo.
Ja miettikää: 350 miljoonan ihmisen maasta nämä kaksi vaihtoehtoa ovat parasta a-luokkaa. Pelkästään tämän vuoksi voisin loogisesti päätellä politiikan olevan pitkälti nukketeatteria, jota ohjaillaan valtapyramidin korkeammilta tasoilta – mutta se nyt varmasti on vain minun harhainen ajatukseni.
Bidenin paras – tai kenties ainoa – meriitti presidenttinä vaikuttaisi olevan se, että hän ei ole Trump.
Sama kaava näkyy kaikkialla:
elävänä syntyneiden lasten ennätysalhainen lukema,
historiallisen korkea kuolleisuus (mitä koronalukemat eivät selitä),
ihmisarvoa polkevat pakkolait,
epäpätevät ja laittomuuksiin yhdistetyt päättäjät,
Suomen luovuttaminen Naton pelikentäksi,
diplomatian kuolema,
suomalaisen hyvinvointivaltion uhraaminen,
pelkopropagandalla ohjailu,
julkinen rasismi venäläisiä kohtaan,
urheilijoiden sydänongelmat,
äkilliset sairauskohtaukset ympäri maailmaa,
uuden teknologian haittavaikutukset,
biologisten tosiasioiden kieltäminen,
you name it – ei tunnu kolahtavan.
Johdonmukaisin syy sivuuttaa nämä asiat – jopa eräänlainen punainen lanka – tuntuu olevan tämä:
Mikä tulee siniseltä puolelta, on torjuttava.
Kilpikonnapuolustusta ei pidä päästää alas tai sininen iskee vasten kasvoja. Punainen ei yksinkertaisesti voi antaa piiruakaan periksi tulematta nöyryytetyksi.
Mutta eihän kumpikaan edes pyytänyt päästä kehään vaan taistelutanner rakennettiin heidän ympärilleen ja paikalla ollut media sekä yhteisön paine sai heidät pukemaan annetun väriset varusteet niskaansa. Heidän ei tarvitsisi kuin laskea nyrkit ja riisua hanskat, niin show olisi ohi.
Elämme poikkeuksellista aikaa ja joka ikisen soisi heräävän ajattelemaan, mitä kaikkea eriskummallista maailmassa tapahtuukaan. Koko kansan pitäisi vaatia vastauksia, vaihtoehtoja sekä vastuunkantoa ja nousta kyseenalaistamaan annettua totuutta.
Pyydän sydämeni pohjasta, että jokainen viitsisi lukea linkkaamani blogitekstin ajatuksella ja sen jälkeen asettua tarkastelemaan maailmaa kehän ulkopuolelta.
Olisi jo korkea aika yrittää etsiä _mustaa valkoisella_ kaiken sinisen ja punaisen värikynän alta.
