Minua ei jaksa kauheasti kiinnostaa, jos joku pahastuu teksteistäni. En tietoisesti pyri loukkaamaan ketään, mutta koska maailma kaipaa enemmän kaunistelematonta puhetta ja rehellistä analyysiä, niin päätin jo 1,5 vuotta sitten tehdä oman osani.
Nyt on eräänlaisen välitilinpäätöksen aika, joten tässä kenties monille _aivan liian pitkässä_ koonnissa tarjolla useampikin _ehkä liian epäkorrekti_ ajatukseni:
Minä en ole koskaan pitänyt siitä, että kaikki äkillisesti kuolleet julistetaan vailla todellista tietoa välittömästi piikkiuhreiksi. Se syö uskottavuutta tärkeältä asialta silloin, kun olisi täysi syy olettaa näin todella käyneen.
En suoraan sanoen vieläkään voi olla varma, kenen analysoimaan tietoon uskaltaisi luottaa piikeistä tai niiden haitoista puhuttaessa, mutta mielestäni on silkkaa idiotismia kieltäytyä tutkimasta vaihtoehtoja tai systemaattisesti vähätellä ja mustamaalata haitoista kärsiviä. Heitä todellakin on – siitä minulla ei ole epäilystäkään – mutta tappopiikistä puhuminen ei auta ihmisiä suhtautumaan heidän kohtaloonsa yhtään sen vakavammin, jos oman lähipiirin piikitetyt porskuttavat edelleen hengissä.
Arvostan silti kovasti heitä, jotka jaksavat pitää tästä loppuunkulutetusta aiheesta ääntä pyrkien totuudenmukaiseen kerrontaan, eivätkä poimi mitä tahansa omaa agendaansa tukemaan. Näin iso elefantti ei vaan mahdu maton alle, vaikka kuinka mukavaa olisi pitää se pois näkyviltä. Koronaan liittyvistä epäkohdista tuskin vaietaan, kunnes riittävän moni vastuullinen ymmärtää edes hävetä.
Olen menettänyt kaiken kunnioitukseni heitä kohtaan, jotka asiasta tietämättöminä uppiniskaisesti kieltäytyvät pitämästä kokeellista lääketieteellistä toimenpidettä _potentiaalisena_ syynä Suomen ylikuolleisuuteen, vaikka käyrä lähti kasvuun sattumalta juuri boosterikierroksen jälkeen.
Näin massiivisen kriisiajan jälkeen pitäisi yhteiskunnallisesti kyetä tarkastelemaan, mikä meni pieleen, jotta emme toistaisi samoja virheitä. En vaadi yksittäisten ihmisen päitä pölkylle, mutta olisi syytä havaita, että päättäjien ennätyksellinen vastuunpakoilu ja kansan yliempaattisuus todennäköisesti kävi Suomelle kalliimmaksi kuin kriisit itsessään.
On suorastaan käsittämätöntä, että vieläkin löytyy ihmisiä, jotka huuli pyöreänä ihmettelevät, että ”ai mikä koronapolitiikassa muka meni pieleen?” Jos 7-vuotiaskin tulee spontaaneilla kysymyksillä vahingossa antaneeksi myös loogisen vastauksen, niin on se kumma, jos ei aikuinen ihminen – saati yhteiskunnan kerma – tähän kykene.
Täytyy myös todella olla kulttimaisen aivopesun pauloissa, jos vieläkin kuvittelee Mariniin kohdistuneen kritiikin olleen silkkaa misogyniaa.
Minä uskon Marinin olleen tarkkaan valittu kauko-ohjattava poliittinen sätkynukke, jonka tuleva ulkomaan osoite ollut tiedossa jo kauan aikaa sitten. Saatan olla arvaukseni kanssa aivan pihalla, mutta niin ovat hekin, jotka ajattelevat hänen olleen nainen paikallaan ja hoitaneen virkaansa syvällä ammattitaidolla.
Jos hän jostain ansaitsee kunniamaininnan, niin kysymysten väistelyn, vastuunsiirron ja ei-minkään puhumisen mestari hänestä kyllä ehti kehittyä. Ja tanssiva tyyli-ikoni tietysti.
En odota minkään Suomessa muuttuvan perustavanlaatuisesti hallituksen vaihtumisen myötä, vaan uskon suuntaviivoja vedettävän jatkossakin rajojemme ulkopuolelta. Olen valmis yllättymään positiivisesti, mikäli perussuomalaiset todella lähtevät kantamaan vastuuta. Jos heidät taas sopivasti ”jätetään” valeoppositioon, uskon heidän sitä todellisuudessa olevankin.
En myöskään näe Naton tuovan meille turvaa, vaan entistä tukalamman geopoliittisen tilanteen sekä loputtomasti yllättäviä rahareikiä ja muita epätoivottuja velvoitteita. Mutta ah, se keinotekoinen turvallisuuden TUNNE – siitähän suomalaiset ovat ennenkin olleet valmiita maksamaan.
Mielestäni jokainen voisi halutessaan jo takautuvasti nähdä sen propagandan, jonka avulla rauhaa rakastava kansa saatiin paitsi Natoon, myös maksamaan maltaita viattomien tappamisesta. Mutta eihän monien maailmassa ole muita todellisia uhkia kuin Putin, ja USA-johtoinen Natokin on _vain_ puolustusliitto.
Viimeisin kuulostaa korvaani yhtä varmalta lupaukselta kuin täysin _vapaaehtoinen_ piikki, jonka ottamalla lunastat _vapauden_.
Syön onnellisena foliohattuni, jos kaikki yhteiskunnalliset huolenaiheeni osoittautuvat tulevina vuosina turhiksi ja saamme sittenkin pitää edes osan kehollisesta ja valtiollisesta itsemääräämisoikeudestamme. Minua ei kiinnosta olla oikeassa – ainoastaan rehellinen.
Minä en myöskään ole koskaan ollut yksiselitteisesti piikki- tai Nato-vastainen – vain äärimmäisen jyrkästi niihin liittyvää mielipidevaikuttamista vastaan.
Jos aikoo kyetä navigoimaan jatkuvasti lisääntyvän informaation keskellä, on oleellista ymmärtää propagandaa tulevan joka suunnalta.
Yhdessä päättäjien kanssa valtamediat tekevät kaikkensa, jotta et vahingossakaan poistuisi heidän oikeaksi määrittelemältään polulta. Sen sijaan me poikkeavia näkemyksiä tarjoavat haluamme sinun kokeilevan useampaa reittiä, tutkivan maastoa ja kääntävän monia kiviä, jotta tulisit päätyneeksi juuri sinne, minne halusitkin.
Osa varmasti jatkossakin luottaa sokeasti ulkopuoliseen ohjaukseen, mutta onneksi on toinenkin vaihtoehto. Valinta on sinun.
Vastaa