Kuin lahjaksi universumilta pääsin heti testaamaan oman nahkani kestävyyttä törmätessäni Twitterissä kuvassa näkyvään aloitukseen ja sen alle kertyneeseen piiitkään viestiketjuun.
Itsekin säteilylle herkistyneenä voin kertoa, että meni tunteisiin.
Ensimmäinen tunnekuohu oli myötähäpeä, kun löysin kymmenittäin muka-nokkelia ’ihan itse keksin’ folio-aiheisia vastauksia.
Valtaosa kommenteista oli tietoisen ivallisia ja vähätteleviä, mutta pari hauskaa tai asiallistakin löytyi. Folio-irvailujen lisäksi suosituin vastaus näytti olevan jotakuinkin tämä: ”Sanoisin sammuttavani, mutta oikeasti menisin takaisin Netflixin ääreen.”
No, se itsessään ei mennyt ihon alle – tiesinhän, että ihminen on itsekeskeinen otus.
Seuraava tunnereaktio olikin sitten huvitus, kun tajusin samojen ihmisten liputtavan itänaapurin viholliselle myötätuntoaan, vaikka yhtä aikaa paljastavat oman naapurin auttamisen olevan silkkaa teatteria. Välittämisen näytteleminen alkaa olla jo suomalaista kansallistaidetta.
Nopeasti tunne kääntyi pieneen ärsytykseen, kun aloin miettiä, miksei mikään taho ole ehdottanut energian säästämistä todella kuluttavien mobiiliverkkojen käyttöä minimoimalla. Moni vielä mieluusti antaa kirpputoriromppeet tai 20 euroa auttaakseen hätää kärsiviä, mutta kukapa luopuisi mobiiliverkosta – koko elämänsä sisällöstä?
Siinä vaiheessa, kun huomasin kommentin ”Saattaisin yrittää selittää, ettei sähköallergiaa ole pystytty tieteellisesti todistamaan”, tulin jo hiukan epätoivoiseksi. Ei kai kukaan kuvittele, että sähkömagneettisen säteilyn haitallisuuden osoittavia tutkimuksia suostuisi mikään taho rahoittamaan jatkuvasti digitalisoituvassa maailmassa?
Turhautumisen tunne nosti todella päätään, kun ymmärsin, että tämänkaltaisten ihmisten maailmankuvan laajentaminen olisi yhtä helppoa kuin saada uhmaikäinen taipumaan vanhemman tahtoon – ei täysin mahdoton tehtävä, mutta aivan bergeleen kuluttavaa.
Lopulta kuitenkin hiipi pieni surukin puseroon. Ei niinkään siksi, että jokin loukkaava kommentti olisi saanut mieleni matalaksi, vaan koska ymmärsin kommentoijien olevan vankeina omissa todellisuuskuplissaan.
Heistäkin luultavasti moni kärsii tietämättään jostakin säteilyn aiheuttamasta tai sen eskaloimasta oireesta – ja mikä harmillisinta: apu voisi odottaa vain yhden Off-painalluksen päässä.
