Tänään oli lukion vaalipaneeli, jossa ”vastassani” olivat SDP:n Lassi Hakonen, Kokoomuksen Santeri Lohi ja KD:n Teemu Savolainen. Jo auditorioon saavuttuani tiesin välittömästi, millaisia mielipiteitä minun kannattaisi esittää, mikäli haluaisin nuoret puolelleni. Otanta ei edustanut keskivertoa, vaan valtaosa oli yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneita lukiolaisia, joista useimpien olemus huokui woke-henkeä. Tyypilliseen tapaani olin oma itseni ja kerroin, mitä …
TULIKOE
Tuli koe…ttua jälleen yksi elämän ensimmäinen. Vaalipaneeli aiheesta ’kohtuus ja ylisukupolvinen päätöksenteko’ antoi vähän esimakua siitä, millaisia haasteita poliitikon uralla voi tulla. Ensimmäinen ongelma tuli eteeni, kun pääsin paikalleni ja sain kirjoitettua nimeni lappuun. Ihasteltuani antaumuksella harvinaisen siistejä kirjaimiani, tajusin vähän turhan myöhään, että se tuskin oli siinä minua muistuttaakseen. Seuraavan haasteen kohtasinkin heti perään, …
KIITOS KANNUSTUKSESTA
Olen aivan puulla päähän lyöty siitä, miten paljon minuun uskovia ihmisiä löytyykään tämän somekuplani sisältä. Te saatte minut uskomaan siihen, että täysin mahdottomasta voisi sittenkin tulla jopa realistinen tavoite. Niin paljon kuin puhutaankin toisinajattelijoiden keskinäisestä kädenväännöstä ja negatiivisista energioista, ne eivät ole tavoittaneet minua. Koen tulleeni hyväksytyksi vaihtoehtopiireissä yli puoluerajojen ja kuppikuntien. Kiitos siitä! Vaikka …
EI MIKÄÄN VAALIKONE
Tämä tyttö nimittäin. Huh, mikä homma noissa oli, ja voin kertoa, että kyselyiden täyttäminen oli kaukana robottimaisesta ’rasti ruutuun’ -meiningistä valmiiden tehdasasetusten puuttuessa päästäni. Aikaa ja aivoja sai käyttää aamuyön pikkutunneille asti, ja joku optimisti voikin kuvitella epätoivotun vastaukseni johtuvan väsymyksen aiheuttamasta vahinkopainalluksesta. Siitä tuskin kuitenkaan on kyse, sillä pyrin varmistamaan kaikkien kysymysten kohdalla, että …
LEMPINUMERONI UUSI: SATAKAKSIKYMMENTÄKUUSI
En ollut uhrannut ajatustakaan ehdokasnumerolleni, sillä hiukan taikauskoisena jännitin, tarjoileeko päivämäärä 2.3.23 Heli Rämäkön (s. 23.1) aluevaalinumerolle 231 (vaalipäivä 23.1) jatkumoa. Ja kuinka ollakaan: tänä vuonna vuorossa on numero 31. Jos olisin Vaasan vaalipiirissä, rustaisin sen empimättä äänestyslipukkeeseeni! Minun lempinumeroni on ollut 6 niin kauan kuin muistan ja hiukan kaksimielisyyteen taipuvaisena olisinkin mieluusti ottanut muiden …
SUORASELKÄINEN SUOMI-NEITO
Eilen vietettiin suomalaisen kulttuurin päivää, jota itsekin kuin sattumalta juhlistin hiihtämällä, käymällä avannossa, lämmittämällä saunan sekä syömällä ruisleipää ja tietenkin vähän salmiakkia. En koskaan ole ajatellut itseäni kovinkaan kansallismieliseksi ja olen ihmetellyt, mitä väliä sillä nyt muka on, missä maassa joku on syntynyt. Ehdokkaaksi lähdettyäni useampikin olisi mieluusti maalaillut minusta kuvaa eräänlaisena eloveenatyttönä, joka kansallispuku …
MAHDOTON MISSIO
Ymmärrän täysin, miksi politiikkaan suhtaudutaan näin kyynisesti. Historia on osoittanut, että Arkadianmäki mankeloi näennäisesti erimuotoisista ja -näköisistä edustajista käveleviä puoluemainoksia, joiden kaikki terävät kulmat ja persoonalliset ulokkeet on litistetty pahvifiguureiksi. Puoluekuri pakottaa kaikki samaan muottiin eikä valitettavasti kansanedustajan titteli suojaa sisäsyntyiselta laumaan kuulumisen tarpeelta, häpeän pelolta tai vallanhuumalta. Jos joku onnistuu pitämään kolmiulotteisen muotonsa, jalat …
TURHAA TYÖTÄ TELTALLA?
Kylmässä säässä, varpaat jäässä, huppu päässä ja nenäliina räässä. Mitä järkeä? Ei yhtään mitään, mutta kukapa sitä muistaa kaivatakaan silloin, kun on sydämen asialla? Tänään Äänekoskella ja Viitasaarella vastaanotto oli uskomattoman lämmin ja ihmiset tuntuivat ottavan heille tuntemattoman puolueen heti omakseen. Nämäkin kymmenet ilahduttavat kohtaamiset olisi jäänyt kokematta, jos olisi jo ennakkoon laskelmoinut sen olevan …
TUUPPAUS TULI!
Niinhän siinä kävi, että sitä peräänkuuluttamaani (hekoheko) työntöapua kampanjani suhteen tulikin yllättäen puheenjohtajan toimesta. Hän kun kaikessa viisaudessaan päätti kuvata minusta mainosvideon mielenosoituksen jälkimainingeissa, kun olin juuri seissyt viisi tuntia räntäsateessa ja tunsin oloni uitetuksi koiraksi. Ah, mikä ihana yllätys olikaan, kun pian kaveri viestitti törmänneensä tähän katseluelämykseen YouTube:n avatessaan! Ossi Tiihonen jätti valitettavasti julkaisematta …
VÄRITETYT AGENDAT (osa 3)
Rakastan sateenkaarta kaikkine värisävyineen, mutta ymmärrän, ettei sen päässä odota aarrearkku täynnä autuaaksi tekevää onnea. Mitä haitallista siis näen siinä, että perinteiset sukupuoliroolit häivytetään ja ihmiset saavat vapaasti olla, mitä ovat? Spekuloidaanpa. Entä jos sädehtivä arkku onkin täynnä rikkinäisiä peilejä, jotka vääristävät kehittymässä olevaa identiteettiä ja näkymä ainoastaan lisää pahoinvointia? Mitä jos nämä aarteet saavatkin …