Tapaat vieraan miehen lähijunassa. Hän epäselvällä suomella kysyy, saako istua viereesi. Hän näyttää silminnähden erilaiselta kuin sinä, mutta ennakkoluulottomasti teet hänelle tilaa ja hymyilet. Pystyt jo parista sanasta päättelemään, että hän ei ole paikallisia.
Hän juttelee innokkaasti – jopa kiihkeästi – mutta et meinaa aivan ymmärtää hänen kieltään. Kohteliaana ihmisenä teet parhaasi saadaksesi selvää, mitä hän yrittää sanoa. Huomaat hänen ilmaisevan itseään toisinaan aika jyrkästi, mutta kielimuurin vuoksi päätät olla tarttumatta hänen sanavalintoihinsa. Siitä mistä saat selvää, tulkitset hänen arvomaailmansa olevan hyvin toisenlainen kuin omasi, mutta erilaisuutta kunnioittavana ihmisenä et tahdo tuomita tuntematta.
Huomaat hänen tuijottavan viereisellä penkillä istuvaa neitokaista. Hän eleillään korostaa paheksuvansa hänen paljastavaa vaatetustaan ja mutisee jotain minkä tulkitset halventavaksi.
Mies alkaa kertoa siitä, millaisia naiset ovat siellä mistä hän tulee. Sinun korvaasi se kuulostaa, kuin heidän paikkansa olisi jossain nyrkin ja hellan välissä – omaa miestään palvelemaan luotuja. Haluaisit huomauttaa, että tuollainen ajatus on muinaishistoriaa eikä ole soveliasta puhua naisista siihen sävyyn. Ymmärrät kuitenkin, että ihmiset kasvavat erilaisissa yhteisöissä ja kulttuureista, joten päätät olla pahastumatta.
Keskustelun edetessä käy ilmi, että hänen elämässään on ollut paljon surua ja monet hänen sukulaisensa ovat kuolleet traagisesti jo suhteellisen nuorina. Tunnet myötätuntoa ja ymmärrät, että vaikea menneisyys sekä kulttuuritausta muokkaavat ihmisen maailmankuvaa ja asenteita tavalla, josta sinulla sivistyksen keskellä kasvaneena hyväosaisella ei ole mitään kokemusta.
Tahdot tehdä kaikkesi, jotta hänenkaltaisensa tulisivat erilaisuudestaan huolimatta kohdatuiksi vertaisina ja heidät hyväksyttäisiin osaksi monimuotoista yhteiskuntaa eikä kukaan suhtautuisi heihin vihamielisesti, tuomitsevasti tai vähätellen.
***
Hyvät ihmiset kunnioittavat erilaisia ihmisiä, vihaavat rasisteja ja haluavat tasa-arvoista kohtelua kaikille.
Vieläkö kykenet olemaan yhtä suvaitsevainen, kun kerron, että tarinan vieras mies onkin Pertti Perähikiältä?
Vaikka kuinka haluaisit vilpittömästi sanoa kyllä, niin väitän useimpien erilaisuutta kunnioittavien ihmisten suhtautuvan tällaisiin lähijunan ”peroihin” lähinnä idiootteina juntteina, joiden soisikin kuolevan sukupuuttoon. Aivan kuin heidän ahtaampi maailmankatsomuksensa ja halu puolustaa tuntemaansa totuutta olisi tietoisesti valittu asetus eikä suinkaan vuosisatoja vanhan kulttuurin ilmentymä.
Kun joku tulee pohjoisemmasta periferiasta, missä on monen monta sukupolvea vallinnut ainoastaan vanhanaikainen käsitys sukupuolirooleista ja vähemmistöjen edustajia on nähty lähinnä tv-ohjelmissa, ei ole mikään ihme, jos nyky-yhteiskunnan liberaali meno aiheuttaa jonkinlaisen kulttuurishokin.
Siinä se taikasana. Ei rotu, ei kansallisuus, ei väri vaan kulttuuri. Jos olet aivan rehellinen itsellesi, niin keksit varmasti useammankin kulttuurin, minkä et haluaisi nähdä leviävän Suomessa eikä sillä ole mitään tekemistä rasismin kanssa.
Jopa piskuisessa Suomessa on paikallisesti niin suuria eroja murteessa, elämäntyylissä ja tapakulttuurissa, että mistään homogeenisestä kansasta on turha puhua, vaikka samaan arvolokeroon kaikki väkisin haluttaisiinkin mahduttaa. Siinä missä suomalaisia vaaditaan kunnioittamaan monimuotoisuutta, ulkomaisia kulttuureja ja erilaisuutta, ei ymmärrystä tai suvaitsevaisuutta tarvitse osoittaa niitä oman maan kansalaisia kohtaan, joiden ajatusmaailmaa niin ikään värittää poikkeava kasvuympäristö ja vanhanaikaiset arvot.
Vaikka puhuisimme kaikki keskenämme puhtainta suomea, on välillämme silti valtava kielimuuri.
Kun joku käyttää eri termejä kuin mihin olet tottunut tai värittää puhettaan huumorilla, jota et ymmärrä, sinä vapautat itsesi vastuusta edes yrittää löytää keskusteluyhteyttä. Ulkomaalaiselta saattaisit kohteliaasti kysyä: ”Anteeksi, en tainnut aivan ymmärtää mitä tarkoitat” tai ”Kertoisitko, miksi niin ajattelet?” mutta väärämielisen suomalaisen kohdatessasi vaihdat seuraa ja etsit jonkun, jonka kanssa sanat ”Kyllä! ” ”Niinpä!” ja ”Todellakin!” riittävät.
Hänen kanssaan voitkin sitten suureen ääneen ihastella ihmisten erilaisuutta ja heiluttaa monenkirjavaa suvaitsevaisuuden lippua.